Ajatuksia..

Töistä poisjäämisen jälkeen on ollut enemmän aikaa pohtia ja miettiä asioita - myös tätä suurta muutosta, joka tulee meidän elämämme mullistamaan ja ajattelinkin nyt teille tänne hieman tätä tajunnanvirtaani jakaa..

lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9576148

Lapsen syntymä on varmaankin yksi suurimmista elämän mullistuksista mitä ihmisen elämään tulee, se kun aika täydellisesti muuttaa sen aiemmin totutun elämäntyylin joksikin aivan muuksi. Itse olen ikänikin vuoksi ehtinyt tottua varsin itsenäiseen ja "kahleettomaan" elämään. On pystynyt menemään ja tekemään asioita oman mielensä mukaan. Tokikin koiran omistajana tätä "kahletta" on pienessä määrin ollut kun on pitänyt huomioida karvakorvan hyvinvointi, mutta väittäisin sen olevan varsin pientä siihen nähden mitä tilanne lapsen kanssa tulee olemaan..

Kaikenlainen muutos aina jossain määrin ihmistä pelottaa vaikka se kuinka toivottu ja haluttu olisikin. Muutoksiin liittyy toki pelkojen lisäksi myös odotuksia ja toiveita.. Mitkä sitten ovat ne suurimmat pelot, toiveet ja odotukset omalla kohdallani?

lähde: https://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka/lasten+syntyma+vei+seksihalut/121565

Ensinnäkin synnytys.. Tästä on neuvolassakin paljon kyselty, mutta itse en ole kovin paljoa asiaa ehtinyt miettiä ja se on vielä niin kaukaiselta asialta tuntunut, mutta toisaalta aika kuluu niin vinhaa vauhtia, että kohtahan se on jo ovella. Koulutukseni puitteissa itselläni on melko paljon tietoa synnytyksestä ja siihen liittyvistä asioista ja ehkä sen vuoksi en tähän ole niin kummoisesti edes tähän mennessä valmistautunut. Toiveita synnytyksen suhteen on, mutta tiedän toisaalta myös sen, että synnytystä ei voi eikä oikeastaan edes kannata liian tarkkaan suunnitella, koska todellinen tilanne voikin olla jotain ihan muuta kuin omissa mielikuvissa enkä itse haluaisi ns. synnytyspettymystä kokea. Omalla kohdallani suurimpana pelkona synnytyksen suhteen on se ettei kaikki sujukaan hyvin ja joudutaan esim. hätäsektioon. Nykyisinhän ei automaattisesti synnytystapa-arviota edes tehdä, joten se toki mietityttää, että mahtuuko pikkuinen hyvin syntymään luonnollista reittiä. Pitää katsoa kuinka paljon tuo synnytys alkaa lähestyessään jännittää ja huolettaa - käsitin, että varsin helposti asioista pääsee sairaalaan kyllä keskustelemaan jos alkaa siltä tuntua.

Entäs sitten aika synnytyksen jälkeen? Imetys on asia mikä itseäni mietityttää ja toivoisin toki, että se onnistuisi ongelmitta. Tässä vaiheessa en osaa kuvitella kuitenkaan vuositolkulla vauvaa imettäväni, se sitovuus tässä asiassa ehkä jopa hieman ahdistaa.. Nukkuminen on myös asia, joka mietityttää, koska on kuullut paljon niitä kauhukertomuksia zombiäideistä, jotka eivät saa moneen kuukauteen lainkaan nukuttua..

lähde: https://imetys.fi/

Yksi iso asia ja muutos mikä vauvan myötä väkisin elämään mukaan tulee on myös muutos taloudellisessa tilanteessa ja se tottakai huolettaa ja pohdituttaa. Itselläni ei ole oikein minkäälaista käsitystä siitä minkälaiset tulot tulevat vauvantulon jälkeen olemaan ja kuinka sitten tällä rahasummalla tulemme pärjäämään. Olen kylläkin siinä käsityksessä, että ensimmäisen vajaan vuoden ajan tulot ovat ihan kohtuulliset, mutta voi olla, että vauvan ollessa alle vuoden ikäinen joudun jo itse pohtimaan työhönpaluuta juurikin tuon taloudellisen tilanteen vuoksi. On mielenkiintoista kuinka eduskunnassa puhutaan "vauvatalkoista" ja kuinka sitten tuntuu, että kuitenkin taloudellisesti tämä asia tehdään melkolailla mahdottomaksi..

Paljon erilaisia asioita mielessä joista aika harvaan loppujen lopuksi pystyy kovinkaan kummoisesti valmistautumaan etukäteen.. Yritänkin siis pitää mieleni avoimena ja positiivisena ja ottaa vastaan sen mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oma ajatustapani on se, että asioilla on tapana järjestyä ja uskon, että tästäkin mullistuksesta tulemme kuitenkin selviämään - tavalla tai toisella. :)

Mikä on sinun elämäsi suurin mullistus ja kuinka sinä siihen valmistauduit?