Tabu tarkoittaa yksinkertaisesti aihetta tai asiaa, jota vältellään, pidetään kiellettynä, hävettävänä tai epäsoveliaana. Se voi liittyä puheeseen, käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin, ruokaan tai vaikka uskonnollisiin symboleihin. Tabut toimivat ikään kuin näkymättöminä rajoina, jotka kertovat, mikä on hyväksyttyä ja mikä puolestaan jätetään julkisesta keskustelusta pois. Niitä löytyy kaikista kulttuureista, mutta ne vaihtelevat paljon ajasta ja paikasta riippuen.
Nyky-Suomessa tabuja voivat olla esimerkiksi mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, lapsettomuus, tuloista puhuminen, riippuvuudet, seksuaaliset halut ja fetissit, tai läheisen menetyksen jälkeinen suru. Vaikka esimerkiksi masennuksesta tai terapiasta puhuminen on viime vuosina yleistynyt, monelle se voi silti olla vaikea aihe arjessa. Samoin raha-asioista ollaan edelleen melko hiljaa, vaikka muualla esimerkiksi amerikkalaisessa kulttuurissa palkoista puhuminen on hieman avoimempaa, mutta siellä taas kuolemaan liittyvät aiheet ovat usein suurempi tabu kuin meillä. Suomessa voidaan puhua hautajaisista ja surusta suhteellisen suorasti, kun taas Yhdysvalloissa kuolema kätketään helposti pois arjen keskusteluista.
Historiallisesti Suomessa ja laajemmin länsimaissa tabuja ovat olleet esimerkiksi avioero, avioton lapsi, ehkäisy, homoseksuaalisuus ja seksuaalisuus ylipäätään. Vielä muutama vuosikymmen sitten näitä pidettiin asioina, joista ei saanut puhua ääneen ja joihin liittyi voimakasta häpeää. Nykypäivänä monet näistä ovat arkipäiväistyneet ja muuttuneet jopa julkisen keskustelun teemoiksi, mutta niiden tilalle on noussut uusia. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät henkilökohtaiset valinnat, kuten lentomatkailu tai lihansyönti, voivat herättää voimakkaita reaktioita ja sisältää omanlaisensa tabun sävyjä.
Maailmanlaajuisesti tabut näyttäytyvät hyvin eri tavoin. Esimerkiksi monissa muslimimaissa alkoholin käyttö on tabu ja kiellettyä, kun taas Suomessa olutkulttuuri on vahvasti osa arkea. Toisaalta Suomessa hyvin neutraalilta tuntuva alastomuus saunassa voi olla monessa maassa täysin käsittämätöntä ja tabu, sillä monissa kulttuureissa kehon paljastaminen muille kuin puolisolle on tiukasti kiellettyä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alastomuus julkisissa tiloissa, myös saunassa, koetaan usein epäsopivana, kun taas Suomessa se on normaali osa arkea.
Joissakin Aasian maissa, kuten Japanissa, on tabua näyttää tunteitaan liian voimakkaasti julkisilla paikoilla, kun taas Suomessa tunteiden hillintää ei pidetä samalla tavalla pakollisena. Vastaavasti Intiassa ja monissa Lähi-idän maissa on tabu osoittaa kiintymystä samaa sukupuolta kohtaan, vaikka Suomessa käsi kädessä kulkevat parit eivät herätä erityistä huomiota. Sen sijaan Suomessa olisi yhä monelle tabu kertoa avoimesti esimerkiksi omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan työpaikalla, vaikka se ei ole laitonta eikä virallisesti kiellettyä.
Tabut kertovat paljon siitä, mitä eri kulttuurit pitävät pyhinä, vaarallisina tai sosiaalisesti sopimattomina. Ne muuttuvat ajan myötä ja paljastavat, miten yhteisöjen arvot ja pelot vaihtuvat. Se, mikä Suomessa on arkipäivää, voi toisessa maassa olla syvästi loukkaavaa, ja toisinpäin. Juuri tämä tekee tabuista kiinnostavia: ne avaavat ikkunan siihen, mikä meille on tuttua ja mikä toisille täysin kiellettyä.
Mitä asioita sinä koet nyky-Suomessa yhä tabuiksi ja oletko törmännyt ulkomailla tilanteisiin, joissa suomalaiselle normaali asia onkin ollut paikallisessa kulttuurissa tabu?
