Misinformaatio ja disinformaatio: miksi ne ovat vaarallisia?

Törmäsin hiljattain Facebookin keskusteluryhmässä taas esimerkkiin selkeästä disinformaatiosta; tällä kertaa rokotuksiin liittyen. Se sai miettimään, kuinka yleistä virheellinen tieto somessa nykyään on, ja miten helposti se lähtee leviämään, vaikka sen taustalla ei aina olisi pahantahtoisuutta.

Misinformaatio ja disinformaatio sekoitetaan usein keskenään, mutta niiden ero on tärkeä ymmärtää. Misinformaatio tarkoittaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään vahingossa. Sen taustalla ei ole tarkoitus huijata, vaan kyse on yleensä väärinkäsityksestä, puutteellisesta tiedosta tai virheellisestä tulkinnasta. Esimerkiksi joku voi jakaa vanhentunutta tutkimustietoa tai väärin ymmärtämänsä uutisen uskoen sen olevan totta. Disinformaatio puolestaan tarkoittaa tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, jolla pyritään manipuloimaan, herättämään pelkoa tai ohjaamaan ihmisiä tiettyyn ajatteluun. Disinformaation taustalla voi olla poliittisia, taloudellisia tai ideologisia tavoitteita.

Molemmat ovat haitallisia, koska ne hämärtävät totuuden ja vaikeuttavat luotettavan tiedon erottamista. Misinformaatio voi vahingossa tukea disinformaation leviämistä, kun ihmiset jakavat virheellistä tietoa hyvässä uskossa, se saa laajemman yleisön ja uskottavuuden tuntua. Disinformaatio taas ruokkii epäluottamusta yhteiskuntaan, asiantuntijoihin ja mediaan. Rokotekeskustelut ovat hyvä esimerkki: väärä tai tarkoituksella vääristelty tieto voi vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen ja päätöksiin.

Disinformaation taustalla on usein halu vaikuttaa mielipiteisiin tai horjuttaa luottamusta. Tällaisia kampanjoita voidaan suunnitella jopa järjestelmällisesti, ja poliittiset toimijat, yritykset tai ääriryhmät voivat käyttää niitä osana vaikuttamisstrategiaa. Sosiaalinen media tekee tästä entistä helpompaa, sillä algoritmit palkitsevat tunteita herättävän sisällön, ja väärä tieto leviää usein nopeammin kuin faktapohjainen. Siksi on tärkeää pysähtyä ja tarkistaa lähteet ennen kuin jakaa mitään eteenpäin. Kysymys "kuka hyötyy, jos uskon tähän?" on usein paras tapa aloittaa kriittinen ajattelu.

Oletko sinä törmännyt sosiaalisessa mediassa mis- tai disinformaatioon ja miten suhtaudut siihen, kun huomaat jonkun jakavan selvästi virheellistä tietoa?