12kk

Käsittämätöntä mihin tämä aika katoaa; vuosi on hurahtanut ja meidän pikkuinen vauvamme on kasvanut taaperoksi <3

Kuukausi hurahti taas hirmuista vauhtia; neiti tuntuu nauttivan päivähoidossa olemisesta vaikka onkin aina hymy korvissa kun näkee äidin hänet iltapäivällä hakevan (jää kuitenkin aamuisin mielellään myös hoitoon). Muutamia päiväkotipäiviäkin tähän on ehtinyt mahtua; perhepäivähoitajan koulutusten, sairastelun ym. vuoksi varahoitopaikkana on ollut päiväkoti, mikä kyllä itselleni on mieluisampi kuin se, että veisin neidin täysin vieraalle perhepäivähoitajalle - toivottavasti jatkossakin neiti olisi varahoidossa tuolla samassa päiväkodissa kun siellä jo hoitajatkin ovat hieman tutuksi tulleet.

Seisomaan on noustu jo ilman tukea ja tosi napakasti siinä pysyy - hyvin myös saa käsillä otettua vastaan jos tasapaino hieman pettää. Ensimmäiset askeleetkin on nähty ennen 1v-juhlia ja onneksi vielä ihan kotosalla kuten itse toivoinkin.

Vuoden ikää lähestyttäessä lähdimme siirtymään korvikkeesta pois niin, että ehkä noin viikon verran enenevässä määrin lisäsimme korvikkeen joukkoon maitoa kunnes sitten jätimme korvikkeen kokonaan pois. Neidin vatsa ei ole tähän mitenkään oireillut eli hyvin on sujunut myös tämä vaihe ruokailussa. Nythän enää vuoden jälkeen oikeastaan suolan määrää tarkkaillaan ruuassa ja pikkuhiljaa ruokaa karhennetaan..

Neiti ei tosiaan ole missään vaiheessa suuremmin vierastanut, mutta varsinkin viime aikoina entistä enemmän on minun perääni eli huoneesta poistuttaessa saattaa kuulua hätääntynyt äännähdys ja käsien läiske kun kontataan hirmuista vauhtia sinne suuntaan mihin äiti hävisi.

Tällä hetkellä odotellaan kovasti kevättä ja aurinkoisia kelejä, että olisi mukavampi ulkoilla. Mitä sinä odotat tällä hetkellä eniten?