3-vuotias

Niin ne vuodet vierivät ja minun pieni vauvani on jo 3-vuotias! Viime viikonloppuna juhlimme pientä prinsessaa perhepiirissä. Pieni muotoiset juhlat uskalsin järjestää, koska Joensuussa koronan suhteen tilanne on rauhallinen. Kaikki vieraamme olivat Joensuun alueelta ja enemmistöä heistä näemme joka tapauksessa viikoittain. 

Tästäkin huolimatta jaoin juhlimiset kahdelle päivälle. Lauantaina vieraina oli minun perhettäni ja sunnuntaina neidin isän puoleista perhettä. 

Juhlapöytää koristamaan ostin itse kaksi ruusukimppua minkä lisäksi minun oma kummitätini ilahdutti meitä Helsingistä käsin tilaamalla meille kotiin toimitettuna aivan ihanan kukkakimpun. Rakastan kukkia ja toivottavasti nämä meidän päiviämme pidemmänkin aikaa ehtivät ilahduttaa. 

Myös tänä vuonna väsäsin itse täytekakun ja pohdin sitä tehdessäni kuinka vaivalloista hommaa se on sekä pohdiskelin jättäisinkö ensi vuonna väliin. Noh tuo nyt kuitenkin tuntui kakuista olleen neidin suosikki, joten ehkäpä sitten ensi vuonna taas uudelleen... Tällä kertaa tein pohjan vehnäjauhottomasti eli pohjassa oli käytetty manteli- ja perunajauhoja. En itse pidä kovinkaan imelistä kakuista, joten kermavaahtoon sekoitin joukkoon maitorahkaa tasoittamaan makua sekä toisaalta myös ehkä sitä rasvaisuuttakin. Makeutta tuomassa ripaus steviaa.

Tälle vuodelle päätin juustokakun sijaan kokeilla tehdä ensimmäistä kertaa itse raakakakkua. Ohjeen löysin netistä googlettelemalla, muistaakseni tämä oli nimeltään Geisha raakakku ja koska Geisha-suklaa on suosikkiani niin valinta ei ollut vaikea. Raakakakuthan eivät ole sieltä halvimmasta päästä tehdä itsekään, mutta toisaalta ovat terveellisempi vaihtoehto makeiden valikoimasta. Minut yllätti se ettei tämä ollut loppujen lopuksi kovinkaan vaikea tehdä. Raakakakkuja tulee varmasti siis jatkossakin tarjoilupöydästäni löytymään. Lisäksi tein kakkua reunastamassa olevat suklaasydämet itse.

Kolmas itse tekemäni kakku tuli täysin extemporena. Kyseessä on suklaakakku, jonka päällä mokkakakkumainen kuorrute. Ajatuksena oli lähinnä saada loput vehnäjauhot ja sokerit käytettyä kaapista pois. Aavistuksen kosteampi kakku olisi voinut olla, mutta lopputulos oli kuitenkin maultaan yllättävän hyvä.

Neljäntenä kakkuna oli äitini tekemä voileipäkakku (tai näitä oli itseasiassa molemmille päiville omansa). Nämä ovat aina itselleni se ehdoton suosikki. En tiedä pitäisikö tämäkin joskus opetella itse tekemään...

Juhlajärjestelyissä on kaiken kaikkiaan oma hommansa varsinkin kun yksin sen lähes kokonaisuudessaan hoitaa, mutta kyllähän se kaiken vaivan arvoista on kun huomaa kuinka iloinen toinen kaikesta on. Tosin se kaikista tärkein juttu taisi olla ihan vain seura ja huomio, jota hän sai osakseen. Lahjoista toki piti, mutta ne eivät ainakaan tässä vaiheessa vielä ole se ykkösjuttu. Ja toisaalta toivottavasti ne eivät tulekaan juhlien tärkein anti olemaan jatkossakaan. Lahjoista ei erikseen kuvaa tullut otettua, koska ne leikkeihin lähtivät samantien mukaan ja ovat nyt missä mikäkin. Itse ostin neidille nuken, LOL-käsikorun ja -hiuskoristeet, tarralehtisen sekä Pipsa Possu -lehden. Lisäksi lahjana tuli mm. Oppi&Ilo -vihkoja, askartelutarvikkeita, Muumi-muistipeli, muovailuvahaa, kumikengät, Ryhmä Hau -pussilakana.

Paljon onnea vielä kerran sille kaikista rakkaimmalle maailmassani.

Oletko sinä ollut lähiaikoina juhlia järjestämässä?