Tässä nimenomaisessa keskustelussa aloituksen teki mies, joka kertoi olleensa puolisonsa kanssa yhdessä vuosikymmeniä ja että heillä oli ollut seurantasovellus käytössä jo pitkään. Hän perusteli sovelluksen käyttöä arjen käytännöllisyydellä: kun tietää milloin puoliso on päässyt töistä, voi esimerkiksi aloittaa ruoanlaiton sopivaan aikaan. Keskusteluketju lähti nopeasti elämään omaa elämäänsä ja kommentteja tuli laidasta laitaan, niin puolesta kuin vastaan. Puoltavissa kommenteissa korostuivat nimenomaan arjen sujuvuus ja turvallisuus. Moni koki, että seurantasovellus tuo mielenrauhaa, helpottaa aikataulujen yhteensovittamista ja voi jopa lisätä luottamusta, kun mitään ei tarvitse erikseen arvailla. Vastapuolella taas nousi esiin kysymyksiä siitä, onko tervettä haluta seurata puolison liikkeitä 24/7 ja missä menee raja käytännöllisyyden ja kontrollin välillä. Osa pohti, voiko tällainen seuranta kääntyä sairaalloisen mustasukkaisuuden tai vahtimisen puolelle, vaikka alkuperäinen tarkoitus olisi ollut viaton.
Täytyy sanoa, ettei minulla itselläni ole tästä aiheesta kovin vahvaa mielipidettä kumpaankaan suuntaan. Omissa suhteissani ei ole koskaan ollut vastaavia sovelluksia käytössä, eikä minulla ole ollut tarvetta jatkuvasti tiedottaa toiselle, missä olen menossa. Toisaalta koen, että parisuhteeseen kuuluu luonnollisesti jonkinlainen käsitys toisen päivänkulusta ja tekemisistä. Se syntyy usein ihan itsestään keskustelun kautta, ilman että jokaista pientä mutkaa tai poikkeamaa tarvitsee erikseen raportoida. Rehellisesti sanottuna minulle olisi toisaalta aivan sama, jos kumppanini näkisi missä olen menossa, koska minulla ei ole mitään salattavaa. Silti en ole varma, kokisinko seurantasovelluksen tarpeelliseksi. Jos kumppani ehdottaisi sellaista, voisin kyllä harkita asiaa ja pohtia, mistä tarpeesta ehdotus kumpuaa. En näkisi sitä automaattisesti punaisena lippuna, mutta en myöskään itsestäänselvyytenä.
Tämä aihe linkittyy mielestäni aika vahvasti myös puhelimiin ja yksityisyyteen parisuhteessa. Olen itse sitä mieltä, ettei puhelimessa pitäisi olla omalta puolisolta varsinaisesti piiloteltavia asioita. Samalla en kuitenkaan koe, että terveessä suhteessa olisi tarvetta selailla toisen viestejä tai puhelinta. Ja kääntöpuolena on tietenkin se, että puolison kavereiden henkilökohtaiset asiat eivät välttämättä kuulu toiselle, vaikka parisuhde olisi kuinka avoin. Ehkä oma näkemykseni kiteytyy lopulta luottamukseen. Ei ole hyvä, jos toista täytyy tavalla tai toisella tarkkailla jatkuvasti. Mutta toisaalta parisuhteessa ei myöskään pitäisi olla salattavia asioita, jotka tekisivät seurannasta itsessään ongelman. Jos luottamus on kunnossa, tarvetta vahtimiseen ei ole ja jos tarve vahtimiseen syntyy, ongelma on todennäköisesti jossain aivan muualla kuin itse sovelluksessa. Näitä teemoja on lopulta aika mielenkiintoista pohtia ja lukea muiden kokemuksia ja näkemyksiä, vaikka itselläni kanta jääkin sinne välimaastoon. Luottamus, vapaaehtoisuus ja avoimuus ovat ainakin ne asiat, joiden varaan oma ajatteluni tässäkin asiassa rakentuu.
Mitä mieltä sinä olet tästä asiasta vai tiputko samaan kastiin minun kanssani?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi, kysy, utele... kaikki kommentit ovat tervetulleita :)