Uudenvuodenlupaukset ovat ilmiönä yllättävän vanha tapa. Niiden juuret ulottuvat jopa tuhansien vuosien taakse: jo muinaisessa Babyloniassa uuden vuoden aikaan tehtiin lupauksia jumalille, esimerkiksi velkojen maksamisesta tai viljelyyn liittyvistä asioista. Myöhemmin perinne on muotoutunut enemmän henkilökohtaiseksi, ja nykyisin lupaukset liittyvät usein terveyteen, hyvinvointiin, rahankäyttöön tai itsensä kehittämiseen. Ajatus on pohjimmiltaan hyvä: uuden alun tunne motivoi muutokseen. Toisaalta moni kokee lupaukset myös painostavina, ja ehkä siksi ne jäävätkin usein jo alkuvuoden aikana taka-alalle.
Itse en ole koskaan varsinaisesti harrastanut uudenvuodenlupauksia, eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. En koe, että tarvitsisin tiettyä päivämäärää aloittaakseni tai lopettaakseni jotain, vaan muutokset tapahtuvat usein silloin kun tuntuu oikealta. Silti vuodenvaihde herättää myös minussa pientä reflektointia. Joulun herkuttelujen jälkeen huomaa luonnostaan kaipaavansa kevyempää ruokaa ja tasapainoisempaa rytmiä, ilman että sitä tarvitsee nimetä lupaukseksi. Liikunnan suhteen kävi itselläni loppuvuoden osalta niin, että se tipahti huomaamatta melko minimiin. Ei mitään dramaattista, vaan sellaista hiljaista hiipumista arjen kiireiden keskellä. Vuodenvaihde sai kuitenkin pysähtymään tämänkin asian äärelle, ja päätin hakea inspiraatiota erään ostamani valmennuksen kautta. En niinkään lupauksena, vaan enemmänkin pienenä sysäyksenä takaisin sellaiseen tekemiseen, joka tekee olon paremmaksi sekä kehossa että mielessä.
Ehkä tärkeintä ei lopulta ole se, tekeekö uudenvuodenlupauksia vai ei, vaan se, että kuuntelee itseään ja tunnistaa, missä asioissa kaipaa muutosta tai lempeämpää suhtautumista. Joskus se tapahtuu tammikuun ensimmäisenä päivänä, joskus keskellä marraskuuta ja molemmat ovat aivan yhtä valideja tapoja aloittaa jotain uutta.
Oletko sinä tehnyt uudenvuoden lupauksia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi, kysy, utele... kaikki kommentit ovat tervetulleita :)