Jo raskaus toi tullessaan paljon muutoksia elämään, joista ainakin osa oli hieman yllättäviä, mutta ne eivät olleet vielä mitään siihen nähden miten elämä muuttui ja mullistui pienokaisen syntymän myötä..
lähde: http://clipart-library.com/clipart/AcbrxdGxi.htm |
Kuten mainitsin niin meillä tosiaan alku oli hieman kivikkoinen ja pienokaisen ensimmäiset päivät menivät tehon puolella ollen. Onneksi vointi varsin nopeasti alkoi parantumaan ja pääsimme kohtuullisen nopeasti kotiin - ja hieman stressittömämpään ympäristöön harjoittelemaan arjen sujumista. Mitä kaikkea yllättävää äitiys sitten toi tullessaan?
Huolen määrä on aivan mieletön. Olin jo raskausaikanakin huolissani siitä kuinka pienokainen masussa voi, mutta se ei ollut vielä mitään verrattuna varsinkin niihin pienokaisen elämän ensimmäisiin hetkiin kun pelättiin vielä pahinta.. Esikoisen kohdalla muutenkin varmasti jatkuva huoli olisi läsnä, mutta nyt se on meillä varmaan kertautunut aikalailla tuon hankalan alun vuoksi. Ja tokikaan minä en ole ainut murehtija, kyllä mies vähintään yhtälailla on pienokaisesta huolissaan.
lähde: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/suorat_sanat/psykologin_suorat_sanat_kuuma_rakkaus_voi_sailya |
Rakkauden määrä on rajaton. Jo heti ensisilmäys pienokaiseen, ennenkuin hän ensimmäiset henkäykset veti ilmaa keuhkoihinsa, täytti mielettömästä rakkauden tunteesta. Mikään ei ole yhtä tärkeää ja rakasta kuin tuo pieni nyytti <3
Huoleen ja rakkauteen liittyen myös huomaa hormonien tuoman herkistymisen; kun esim. ajattelen tyttösen elämän ensihetkiä niin kyyneleet alkavat välittömästi valua tai eipä sitä sen kummempaa tarvitse tehdä kuin katsoa kuinka suloinen toinen on nukkuessaan, valvoessaa, syödessään yms. :D
Huoleen ja rakkauteen liittyen myös huomaa hormonien tuoman herkistymisen; kun esim. ajattelen tyttösen elämän ensihetkiä niin kyyneleet alkavat välittömästi valua tai eipä sitä sen kummempaa tarvitse tehdä kuin katsoa kuinka suloinen toinen on nukkuessaan, valvoessaa, syödessään yms. :D
Ajan kuluminen. Päivät hurahtavat ihan hirmuista vauhtia tekemättä edes mitään erityistä. Päiviä rytmittää vauvan syönnit, vaipanvaihdot sun muut ja itsestä huolehtiminen on jäänyt melkoisen kakkossijalle - tässä olen kyllä ensimmäisten päivien jälkeen jo hieman saanut tsempattua, koska hyvinvoiva äiti tietää myös hyvinvoivaa vauvaa.
Parisuhde. Ainakin tässä vaiheessa kaikki vaikeudetkin mitä olemme alussa kohdanneet ovat vain lähentäneet suhdetta toisiimme - toivottavasti näin myös jatkossa.
Liikkeelle lähtemisen vaikeus. Paitsi, että päivät hurahtavat niin vauhdilla ettei oikein mitään ehdi tekemään niin toisaalta myös kotoa johonkin lähteminen tuntuu enemmän kuin vaikealta ja hankalalta. Aikataulut pitäisi ensinnäkin saada sovitettua syöttöjen ja unien kanssa synkkaan ja toisaalta muistaa roudata mukanaan kaikki tarpeellinen. Tokikaan ensimmäisten viikkojen aikana ei julkisilla paikoilla pienen kanssa suositellakaan liikkumaan varsinkaan kun influenssakausi on vielä ollut päällä - ja pakkaset myös hieman rajoittavat liikkumista. Ehkä tämäkin alkaa sujumaan ajallaan helpommin.
247 - niin kiinni vauvassa olet. Tämänkin asian tiesi kyllä ennakkoon, mutta kyllä se kuitenkin yllättää. Toisaalta ainakaan vielä asia ei ole itseäni ahdistanut ja esim. saan kaikessa rauhassa käydä suihkussa kun mies on sen aikaa vauvan kanssa.
Tässä nyt noita muutoksia jotka ensimmäisten viikkojen jälkeen ensimmäisenä mieleen tulee, aika tuo tullessaan varmasti vielä lisää muutoksia elämään.
Mitä muutoksia sinulla tulee ensimmäisenä mieleen vauvan tuloon liittyen?
lähde: https://clipartxtras.com/download/48cf6b2f6e11ffb72cc966bbead0d9e01b9628e8.html |
247 - niin kiinni vauvassa olet. Tämänkin asian tiesi kyllä ennakkoon, mutta kyllä se kuitenkin yllättää. Toisaalta ainakaan vielä asia ei ole itseäni ahdistanut ja esim. saan kaikessa rauhassa käydä suihkussa kun mies on sen aikaa vauvan kanssa.
Tässä nyt noita muutoksia jotka ensimmäisten viikkojen jälkeen ensimmäisenä mieleen tulee, aika tuo tullessaan varmasti vielä lisää muutoksia elämään.
Mitä muutoksia sinulla tulee ensimmäisenä mieleen vauvan tuloon liittyen?
Ihana postaus ja se huoli <3 Tuli muuten autolla-ajokammokin esikoisen synnyttyä ja kuolemanpelko eli on nämä jänniä nämä äitiyden tunteet ja myös, kun hormonit vie.
VastaaPoistaSe on kyllä jännä se, miten totaalisesti elämä muuttuu ja se 24/7 pitää niin paikkaansa. <3
Ole armollinen, nyt kutuilet vauveliinin kanssa ja kyllä se siitä ne rutiinit ym. lähtee. Alkuun kuuluukin se, ettei oikein ole aikaa, on vain äiti ja vauva <3
Näin yritänkin, pienin askelin eteenpäin ja kyllä tässä huomaa, että joka päivä hieman paremmin nuo arkirutiinitkin alkavat sujua :)
PoistaHuoli, allekirjoitan! Edelleen ihan tajuton. Varsinkin kun sairastettiin ensimmäinen noro ja toinen niin huonossa kunnossa. Voi itkun ja huolen määrää. Toivottavasti toisen kohdalla osaisi edes vähän ottaa iisimmin. Mut mitään en vaihtaisi. Tää on parasta mitä elämä on mulle tuonut.
VastaaPoistaPaljon rakkautta päiviinne <3
Kiitos samoin sinne <3
PoistaHuoli pysyy aina! Ja joo mä oon ollut 24/7 kiinni nuorimmassa :D kerran saanut 8h olla erossa vauvasta ja se teki hyvää mulle :) Vaikka mä mietinkin miten se pärjää :D
VastaaPoistaSaas nähdä missä vaiheessa itse suihkussa käyntiä pidempään malttaa pienen läheltä poissa pysytellä - lapsenvahtitarjouksia meillä olisi jo pilvinpimein :D
PoistaKyllä se tuo huolien lisääntyminen on yhtenä isoimmista muutoksista jäänyt itsellekin mieleen. Kun ei sitä kokemusta ensimmäisen kanssa voi mitenkään olla.
VastaaPoistaEsikoisen kanssa tosiaan kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, jos lapsia siunaantuu useampia niin varmaan himppusen rennommin osaa ottaa eikä ihan kaikesta ole niin huolissaan kuin esikoisen kanssa :D
PoistaHuoli kyllä kasvaa iän myötä entisestään 😊 Tai se muuttaa jollain tapaa aina muotoa, mutta enemmän kun alkaa olla tuo leikki-ikä niin tulee jo huolia että miten esim pärjää kavereiden kanssa ja se on kamalaa kun itse ei välttämättä pysty vaikuttaa jos ei ole mukana.
VastaaPoistaLiikkeellelähtö tulee kyllä helpottamaan, kun sitten jonkin ajan päästä ei tarvitse ottaa joka paikkaan niitä kaikkia tavaroita 😅 Ja ehkä osaa ottaa renommin ja luottaa siihen, että vauva nukkuu ja saa ruokaa myös siellä tienpäällä 😊
Niinhän se taitaa olla ettei tuo huoli enää koskaan katoa, sen huomaa kun seuraa omia vanhempiaankin; edelleenkinhän he huolissaan meistä lapsista ovat vaikka kaikki jo aikuisia ollaan - nyt sitten lisänä vielä lapsenlapset joista ollaan myös huolissaan xD
Poista