Imetys vs pulloruokinta

Ajattelin kirjoitella teille hieman aiheesta, joka ainakin joissakin tietyissä piireissä nostattaa tunteita eli vauvan ruokinnasta. Kaikkihan tietävät takuulla imetyksen hyödyt eikä kukaan niitä varmastikaan ole kiistämässä, mutta on tilanteita joissa ainakaan täysimetys ei syystä tai toisesta toteudu. Oletko siis huonompi äiti jos vauvasi saa ruokansa pullosta? Mielestäni et - näin olisin vastannut jo raskausaikana ja nyt toki joku voi ajatella, että olen puolueellinen asiassa, koska oma pienokaiseni ei ole täysimetyksellä..

lähde: https://imetys.fi/

Meillähän tosiaan alku ei käynnistynyt mitenkään helposti ja meni useampi vuorokausi ennenkuin pääsimme vauvan kanssa viettämään 247-aikaa yhdessä. Itse vietin kyllä lastenteholla lähes kaiken valveillaoloaikani ja alusta lähtien pidin myös vauvaa mahdollisimman paljon rinnalla. Kuitenkin pienokainen oli aluksi vielä niin väsynyt, että vaikka rintaa jaksoikin hyvin aktiivisesti imeä niin a) sieltä ei maitoa tullut kuin muutamia pisaroita ja b) tyttö väsytti itsensä tässä siinä määrin ettei sen jälkeen enää pulloa jaksanut syödä eli ruoka meni aluksi varsin pitkälti nenämahaletkun kautta. Itselläni olikin siis prioriteetti numero yksi ehdottomasti se, että saisimme ruuan menemään suun kautta ja pääsisimme nenämahaletkusta eroon - tämähän oli toki ehtona myös sille, että pääsisimme kotiutumaan.

Stressi alussa oli aivan mieletön ja aloin stressata myös tuota imetysasiaa ja maidonnousua, joten sanoin, että haluan vaihtaa teholla pulloruokintaan jos saisimme sen luistamaan. Jotenkin uskoin ja luotin siihen, että meidän tyttösemme kohdalla se ei tarkoittaisi sitä etteikö tyttö rintaa jatkossa huolisi mikä toki tässä valinnassa voi aina riskinä olla. Pulloruokinta alkoikin hyvin sujumaan, pääsimme nenämahaletkusta eroon ja kotiin - ja kas kummaa kun maito alkoi humisten nousta itselleni heti siitä lähtien kun kuulin kotiin pääsystä.

lähde: https://www.ainu.fi/tuote/ainu-tuttipullo

Tällä hetkellä menemme siis osittaisimetyksellä minkä lisäksi pumppaan myös maitoa pulloon. Määrät eivät edelleenkään ole niin suuret, että tyttö saisi minun maidostani kaiken tarvittavan energian, joten lisänä meillä on edelleenkin myös korvike - ja näin voi todennäköisesti olla jatkossakin. Alkuvaikeuksien vuoksi meillä tarkkaillaan tuota painonnousua vielä tarkemmin kuin normaalitilanteessa ja tämän vuoksi en ole edes harkinnut korvikkeesta ja pullosta luopumista vaikka tiedänkin, että se tietyllä tapaa syö omaa maidontuotantoani koska vauva ei kokoaikaa rinnalla ole. Toisena asiana on kyllä myös sekin, että en tiedä mikä oma jaksamiseni olisi jos tyttö tosiaan sen 247 olisi rinnalla maitoa heruttelemassa  ja vaikka se itsekkäältä kuullostaakin niin faktahan on se, että hyvinvoiva äiti tietää hyvinvoivaa vauvaa.

lähde: https://www.huffingtonpost.com/entry/21-too-real-comics-that-capture-the-highs-and-lows-of-breastfeeding_us_57b1fb5ae4b007c36e4f86ea

Itse en tähän mennessä ole potenut lainkaan huonoa omatuntoa pulloruokinnasta ja toivon myöskin ettei näin jatkossakaan ole - toisaalta en usko, koska tytöstä huomaa selkeästi, että hän voi hyvin ja pääsee kuitenkin olemaan myös rinnalla ja saa sitä tärkeää äidinmaitoa edes jonkin verran. Mikä tärkeintä; mieheni tukee minua täysin tilanteessa ja itseasiassahan kellekään muulle meidän valitsemamme ruokintatapa ei oikeastaan edes kuulukaan.


Onko sinulla mielipidettä ko.asiassa vai oletko kanssani samoilla linjoilla, että valinnan tekee nimenomaan vauvan vanhemmat?