Kun arki rakentuu rutiineista – mutta ei liikaa

Rutiinit voivat olla elämän tukiranka. Ne tuovat arkeen järjestystä, rauhaa ja turvaa etenkin silloin, kun ympärillä on kiirettä tai epävarmuutta. On helpottavaa tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, missä järjestyksessä ja miksi. Itselleni rutiinit ovat olleet aina tärkeä osa arkea. Ne tuovat ryhtiä päiviin ja auttavat pitämään kiinni siitä, mikä tekee minulle hyvää. Mutta olen myös oppinut, että joskus niistä kannattaa tietoisesti poiketa.

Tutkimusten mukaan rutiinit tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Säännöllinen unirytmi, järkevät ruokailutottumukset ja riittävä liikunta auttavat kehoa ja mieltä pysymään tasapainossa. Kun päivän kulkuun on rakentunut järkevä rytmi, aivot voivat keskittyä olennaiseen ilman jatkuvaa päätöksentekokuormaa. Rutiinit vähentävät stressiä, lisäävät tehokkuutta ja tukevat jopa mielenterveyttä.

Mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös rutiineihin voi takertua liikaa. Jos jokaisesta poikkeamasta syntyy levottomuutta tai ahdistusta, rutiinien tuoma turva voi kääntyä itseään vastaan. Liian tiukasti määritellyt päivät ja tavat voivat alkaa rajoittaa elämää ja joustavuutta, ja silloin ollaankin jo rutiinien ja kontrolloinnin ohuella rajapinnalla. Tällaista ilmiötä voidaan kuvata nimellä "joustamattomuuden sietämättömyys", ja se voi kieliä esimerkiksi liiallisesta kontrollintarpeesta tai jopa pakko-oireisista piirteistä.

Itse olen pyrkinyt viime vuosina tietoisesti rikkomaan välillä omia tapojani. Jos olen tottunut kävelemään samaa reittiä, kokeilen joskus kiertää toista kautta. Jos iltarutiiniin kuuluu tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, saatan välillä muuttaa niiden paikkaa. Nämä pienet muutokset voivat tuntua aluksi yllättävän isoilta, mutta juuri siksi niillä on merkitystä. Ne muistuttavat, että rutiinit ovat työkalu eivät kahle.

Millaiset rutiinit ovat sinulle tärkeitä – ja osaatko joskus myös hellittää niistä?