Kellojen siirto on tuttu rutiini, mutta tarvitaanko sitä enää?

Kellojen siirto on taas ajankohtaista, ja tänä vuonna siirrymme talviaikaan sunnuntaina 26. lokakuuta (eli ylihuomenna). Monille tämä tarkoittaa ylimääräistä tuntia unta, mutta myös pientä sekaannusta kellon viisareiden kanssa. Itse muistan suunnan helpoiten vanhan muistisäännön avulla: kelloja siirretään aina kesää kohti eli keväällä eteenpäin, syksyllä taaksepäin.

Kellojen siirtely sai alkunsa 1900-luvun alussa, kun ideana oli hyödyntää päivänvaloa paremmin ja säästää energiaa. Ensimmäisenä käytännön otti käyttöön Saksa vuonna 1916, ja pian sen perässä tulivat monet muut maat. Suomessa kelloja on siirretty vuodesta 1981 alkaen, ja käytäntö on vakiintunut osaksi arkea, vaikka moni toivoisi sen jo jäävän historiaan.

Nykyään kelloja siirretään edelleen yli 70 maassa, pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Monet maat, kuten Venäjä ja Islanti, ovat kuitenkin jo luopuneet käytännöstä. Euroopan unionissa on puhuttu kellojen siirrosta luopumisesta jo vuosia, mutta jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, jäätäisiinkö pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Itse kuulun niihin, jotka mielellään luopuisivat kellojen siirtelystä kokonaan. Nykymaailmassa en näe siitä enää juurikaan hyötyä; työrytmit, valaistus ja teknologia ovat muuttuneet niin paljon, että siirtymä tuntuu lähinnä turhalta rutiinilta.

Mitä mieltä sinä olet: pitäisikö kellojen siirtelystä vihdoin luopua vai jatketaanko tätä perinnettä vielä tulevaisuudessakin?