Vappu on se keväinen juhla, joka tuo aina iloa ja energiaa, ja on omalla tavallaan erityinen tilaisuus. Viime vuosina olen kuitenkin viettänyt vappuja melko rauhallisesti – ei enää suuria juhlia, vaan enemmänkin rentoa fiilistelyä ja kevään odotusta. Sään salliessa viime vuosina vappuna on tullut käytyä kaupungilla katsomassa neidin kanssa vappuajoja ja hieman markkinatunnelmaa haistelemassa mitä tällöin torilla on.
Vapun juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Sen alkuperä on osittain Rooman muinaisissa kevätjuhlissa, joissa juhlistettiin maanviljelyn ja kevään paluuta. Keskiajalla vappu sai vahvan yhteyden myös työn juhlaan, erityisesti Euroopassa, ja se on ollut monissa maissa eräänlainen työväen juhla. Suomessa vappu sai erityisen merkityksen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun se alkoi liittää itseensä niin opiskelijoiden kuin työväenliikkeen juhla. Opiskelijat pukeutuivat perinteisesti ylioppilaslakeihinsa, ja työväki puolestaan kokosi voimiaan paraateissa ja mielenosoituksissa.
Vaikka vappu on täällä itä-Suomessa usein vielä melko kolea, on se silti aikansa siirtyä kevääseen ja toivottaa kesä tervetulleeksi. Vappu on myös muistutus siitä, kuinka tärkeää on yhteisöllisyys ja yhdessäolo. Se on juhla, joka tuo mieleen opiskelijoiden perinteet ja työväenliikkeen juuret, mutta samalla se on tilaisuus nauttia hyvästä seurasta ja keväisestä tunnelmasta.
Miten sinä yleensä vietät vappua? Onko se teillä iso juhla, vai meneekö se enemmän rennosti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi, kysy, utele... kaikki kommentit ovat tervetulleita :)